Vaikka olinkin ihan hermona, mutta sillon kun koppi tuli pihaan niin melkeenpä itkukin tuli! Olin vaan niin onnellinen, että lopulta tämä ihana paukapää on mulla takaisin ja yhteinen aikamme alkaa jälleen!
 |
| siinä se ''vanhojen'' kavereitten kanssa pomotteli |
Eka ratsastuskerta vähän jännitti, Ellahan yrittää kaikki vieraat heittää selästä joten en tiennyt pitääkö se mua vieraana vai muistaako... Nousinpa selkään ja pitihan siellä pari ''pukkia'' heittää ja heppa jo tajus, että kyllä joku tuttu on! Mä olin vaan niiin tajuttoman onnellinen, ettei tarvi aloittaa sitä luottamuksen etsintää taas!Mutta nyt on alkanut kunnonkohotksen operaatio joten ollaan ihan reilusti maastoiltu ja otettu rennommin. Kerran kokeilin, että osataanko vielä koululiikkeetkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti